Tinea capitis, eli pälvisilsa, on ihon tarttuva sieni-infektiosairaus. Sitä esiintyy etenkin lapsilla, mutta se voi tarttua myös muun ikäisiin ihmisiin. Se on helposti tarttuva ja monia oireita aiheuttava, mutta myös melko helposti hoidettavissa oleva vaiva.
Tämä kattava opas kertoo sinulle tarkemmin, mikä tämä päänahan sairaus on, mitä oireita se aiheuttaa, onko se vaarallinen ja kuinka sitä voidaan hoitaa.
Pälvisilsa ihmisellä voi olla useiden eri sienilajien aiheuttama sieni-infektiosairaus, kun taas eläimillä sitä aiheuttaa vain yksi sieni; trichophyton verrucosum. Sienet ovat organismeja, jotka viihtyvät hyvin kuolleissa kudoksissa, kuten hiuksissa, kynsissä sekä ihon ulkokerroksissa. Silsasienet käyttävät ravintonaan ihon sarveisainetta, eli keratiinia. Tämän vuoksi ne tartuttavat vain ihon, eivätkä limakalvoja. Päänahan silsan tavallisimpiin aiheuttajiin kuuluvat Länsi-Euroopassa Trichopyton tonsurans ja Microsporum canis, mutta Etelä- ja Itä-Euroopassa Trichophyton violaceum.
Tinea capitis voi tarttua kaiken ikäisiin ihmisiin, mutta useimmiten sitä esiintyy lapsilla. Päänahan silsaa ei ole yleensä liikkeellä Suomessa erityisen paljon, mutta silsasta on olemassa muitakin muotoja, jotka ovat melko yleisiä. Etenkin jalkasilsa on hyvin yleinen. Erilaisia silsoja voidaan hoitaa ulkoisesti ja sisäisesti.
Pälvisilsa ihmisellä aiheuttaa muun muassa päänahan hilsettä ja punoitusta. Sieni-infektioon voi myös liittyä sekundaarinen bakteeri-infektio. Silsa voi ilmetä myös hyvin tulehtuneena märkivänä muodostelmana tai kaljun näköisenä läiskänä, mutta hiukset eivät lähde juurineen. Hiustenlähtö voi pelästyttää sekä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Hiukset kuitenkin kasvavat takaisin kun tinea capitis on hoidettu, eli se ei aiheuta pysyvää hiustenlähtöä.
Tinea capitiksella voi olla erilaisia oireita. Oireet voivat aina vaihdella myös potilaan mukaan. Silsan ulkonäkö esimerkiksi voi joskus olla epätyypillinen ja oireet voivat muistuttaa monia muita päänahan ongelmia. Varma diagnoosi varmistuukin vasta sieniviljelyn avulla.
Päänahan silsan oireita ovat:
Silsaa epäiltäessä otetaan sieniviljely, jonka jälkeen mahdollinen hoito aloitetaan. Sienirihmaa näkyy kuitenkin usein jo alustavassa mikroskooppitutkimuksessa, mutta varsinainen diagnoosi varmistuu viljelytuloksen perusteella. Diagnoosi ja sienilajin varmistaminen on sekä hoidon onnistumisen että mahdollisen epidemian estämisen kannalta tärkeää, sillä tauti tarttuu helposti. Siksi myös muut perheenjäsenet tutkitaan ja hoidetaan samalla, jos yhdellä perheenjäsenistä on todettu tämä tauti.
Diagnosointi on tärkeää myös siksi, että päänahan silsa ei parane itsehoidolla, eli se vaatii aina lääkärin apua ja oikeanlaisen lääkityksen. Pälvisilsa hoito tapahtuu 4–6 viikon sisäisellä lääkekuurilla, mutta sen rinnalla voidaan käyttää paikallishoitoa. Se vaatii siis pidemmän hoidon kuin vartalosilsa, jota hoidetaan yleensä 2–4 viikon mittaisella sisäisellä lääkehoidolla. Pälvisilsaa hoidetaan tapauksen mukaan ulkoisella paikallishoidolla, sienilääkkeillä ja joskus jopa antibiooteilla.
On myös otettava huomioon, että jos epäilee itsellään päänahan silsaa, ihottumaa ei saa hoitaa ennen näytteen ottamista kahteen kuukauteen sisäisillä ja kahteen viikkoon paikallisilla sienilääkkeillä.
Tinea capitiksen itämisaika on kolmesta kuuteen viikkoa ja se voi levitä niin suorana kuin epäsuoranakin kosketustartuntana. Silsa voi myös levitä jopa ilmassa pölyn mukana suljetuissa tiloissa. Se on siis erittäin helposti tarttuva tauti.
Silsa voi joskus tarttua myös eri koti- tai lemmikki-eläimestä, mutta sitä esiintyy eläimistä pääasiassa naudoilla. Kotieläinten turkki kannattaa silti tarkistaa säännöllisesti. Nauta voi myös levittää tautia jopa useita kuukausia oireiden häviämisen jälkeenkin tai se voi levittää itiöitä karvoissaan, jonka vuoksi tauti voi puhjeta eläintilalla hyvin pitkänkin ajan jälkeen uudestaan ja tarttua myös ihmisiin. Sieni-itiöt voivat myös säilyä ihanteellisissa olosuhteissa hyvin pitkään; jopa kymmenen vuotta. Taudista kokonaan eroon pääseminen on siis joskus hyvin vaikeaa.
Tinea capitis ei yleensä vaadi minkäänlaista seurantaa ja se paranee muutamassa viikossa lääkekuurin avulla. Joskus silsainfektio kuitenkin kroonistuu ja voi olla, että pitkäaikainenkaan lääkitys ei tunnu tehoavan. Tällöin seuranta on suositeltavaa. Seurantaan kuuluvat myös sellaiset potilaat, joiden silsalääkityksellä voi olla odotettavissa mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden lääkitysten kanssa. Lääkäri arvioi aina potilaskohtaisesti tarvitaanko seurantaa.
Silsojen ennuste voi vaihdella yksilöllisesti. Päänahassa oleva silsa kuitenkin paranee oikealla hoidolla yleensä muutamassa viikossa. Se on kuitenkin erittäin helposti tarttuva, joten se voi aiheuttaa ikävän tautikierteen etenkin samassa taloudessa asuvien kesken. Se ei myöskään ole hoidettavissa kotikonstein, eli lääkäriin kannattaa mennä mahdollisimman nopeasti, jotta tautikin saadaan hoidettua mahdollisimman nopeasti.
Kannattaa myös ottaa huomioon, että pälvisilsa ei ole kovin yleinen Pohjois- tai Länsi-Euroopankin syntyperäisillä asukkailla. Se on kuitenkin yleistynyt hieman Suomessakin, sillä Suomeen on tullut pälvisilsaa esimerkiksi maahanmuuttajien mukana niistä maista, joissa se on yleisempi kuin Suomessa.
Monet hiusten ja päänahan ongelmat voivat muistuttaa päänahan silsaa. Voit lukea seuraavaksi hieman lisää muutamasta vaihtoehdosta, jotka voivat olla kyseessä tämän taudin sijaan. Muista kuitenkin, että ainoa, joka voi tehdä oikean diagnoosin taudista, on lääkäri.
Pälvikalju on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa äkillistä hiustenlähtöä. Sen laukaiseva tekijä on tuntematon, mutta pälvikalju korjaantuu yleensä itsestään korkeintaan muutamassa vuodessa, mutta se voi myös olla elinikäinen riesa. Pälvikalju voi aiheuttaa samanlaisia kaljuja laikkuja kuin pälvisilsa, jonka vuoksi ne voidaan sekoittaa toisiinsa. Pälvisilsassa päänahan kaljuuntunut ihottuma-alue voi myös olla hilseilevä, mutta pälvikaljussa ihoalue on täysin sileä ja terve.
Telogeeninen hiustenlähtö on ohimenevä hiustenlähtö, joka voi aiheutua psyykkisestä tai fyysisestä stressistä. Aiheuttajia voi olla esimerkiksi huono ruokavalio, synnytys tai henkinen stressi. Telogeeninen hiustenlähtö korjaantuu usein yksinkertaisesti sillä, että stressin aiheuttaja poistetaan. Hiukset kasvavat sen jälkeen itsestään takaisin ilman lääkehoitoja.
Joskus hiukset voivat irrota tietystä kohdasta päänahkaa yksinkertaisesti jatkuvasti pidettävän, liian tiukan kampauksen vuoksi. Tilanne korjaantuu yleensä itsestään kun hiusten pitämisen kiinni liian tiukalla kampauksella lopettaa.
Päänahan kuivuus voi myös johtaa hiustenlähtöön. Hilseily on yleensä ensimmäisiä merkkejä päänahan oireilusta. Jos hilseily ja päänahan kutina saavat rapsuttamaan päänahkaa, voi sinne muodostua verisiä haavoja ja tulehdustiloja. Se taas voi johtaa myöhemmin hiustenlähtöön.
Kyseessä voi joskus olla mies- tai naistyyppinen kaljuuntuminen silsan sijaan. Oireet voivat kuitenkin olla hyvin erilaiset ja nämä hiustenlähtömuodot myös johtuvat täysin eri syystä kuin silsa. Mies- ja naistyyppinen kaljuuntuminen ovat geenin välittämä perinnöllinen ominaisuus, joka on yleistä etenkin miehillä. Mies- ja naistyyppisen hiustenlähdön hoitoon on olemassa erilaisia hoitokeinoja, mutta joskus hiustensiirto on ainoa tapa saada hiuksensa takaisin.
Mikäli sinulla on todettu Tinea capitis, voi seuraavista vinkeistä olla runsaasti apua. Muista kuitenkin noudattaa aina ennen kaikkea lääkärin antamia ohjeita ja vinkkejä.
Taudin tarttumista voi ehkäistä pitämällä huolta hygieniastaan esimerkiksi käsiä pesemällä, sillä tauti tarttuu usein juuri käsien välityksellä kosketustartuntana. Samasta syystä omaan päänahkaan ei kannata koskea päivän aikana, sillä tauti voi levitä epäsuorana kosketustartuntana.
Koska silsa tarttuu kosketustartuntana, ei tautia sairastavan kannata jakaa harjoja, kampoja, hiussolkia tai pipoja toisten kanssa. Ne kannattaa myös säilyttää erillään muiden pipoista ja harjoista. Älä myöskään lainaa muitakaan sellaisia asusteita tai tavaroita, jotka ovat koskeneet päänahkaasi. Tauti voi tarttua niiden kautta helposti etenkin samassa taloudessa asuvien kesken. Se voi tarttua esimerkiksi sohvatyynyistä tai päiväpeitosta, joiden varominen ei tule monelle tautia sairastavalle mieleenkään.
Mikäli olet lainannut ennen diagnoosia kaverin pipoa tai muuta asustetta, kannattaa hänelle kertoa diagnoosista, sillä tauti on hyvin tarttuva. Kun tuttusi on tietoinen tartunnasta, hän voi hakeutua hoitoon ja hän osaa myös olla varovaisempi sen suhteen, että ei tartuta tautia edelleen eteenpäin.
Etenkään päänahassa oleva silsa ei ole hoidettavissa kotikonsteilla ja sen vaatima hoito voi myös olla erilainen kuin muiden silsojen hoito. Siksi on erittäin tärkeää saada oikea diagnoosi ja sen kautta oikeanlainen hoito tautia varten. Ei myöskään kannata aloittaa hoitoa omin päin varmuuden vuoksi etukäteen, sillä ihottumaa ei saisi hoitaa ennen näytteen ottoa kahteen kuukauteen sisäisillä ja kahteen viikkoon paikallisilla sienilääkkeillä.
Silsatautien yleisyys vaihtelee eri silsamuotojen, eri ikäisten ihmisten ja jopa ammattien välillä. Silsataudit ylipäätään ovat yleinen vaiva, vaikkakin juuri pälvisilsaa esiintyy lähinnä vain lapsilla eikä heilläkään Suomessa erityisen usein. Sen sijaan muita silsamuotoja lapsilla on vähän ja ne ovat enimmäkseen aikuisten ongelma.
Erilaisista silsoista etenkin jalkasilsa on hyvin yleinen aikuisilla. Sitä esiintyy 8 % väestöstä ja erityisesti miehillä. Jalkasilsan voikin saada helposti tartuntana yleisistä tiloista, kuten uimahalleista tai kuntosaleilta.
Tinea capitis voi säikäyttää ilmestyessään, sillä se voi aiheuttaa monenlaisia oireita päänahkaan. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sillä se on ohi menevä ja melko helposti hoidettavissa oleva vaiva. Se saattaa kuitenkin kehittyä koko perheen riesaksi, sillä se tarttuu erittäin helposti ja voi siten aiheuttaa ikävän sairastelukierteen.
On myös tärkeää varata aina aika lääkärille, jos huomaa taudin oireita, sillä etenkään tämä silsamuoto ei ole hoidettavissa kotikonstein. On myös tärkeää varata aika lääkärille siksi, että kyseessä voi olla myös jokin muu päänahan ongelma, jonka taustalla voi myös joskus olla vakavakin sairaus tai terveysongelma, joka vaatii hoitoa.
Lue myös seuraavat artikkelit:
Jotta oppisit ymmärtämään paremmin hiustenlähtöä ja syitä sen takana, olemme kirjoittaneet sitä varten noin 100 sivuisen kirjan. Voit ladata e-kirjamme ilmaiseksi alla olevan linkin kautta.
Tinea capitis eli pälvisilsa ei ole varsinaisesti vaarallinen, mutta se on erittäin tarttuva ja ikävä vaiva, joka aiheuttaa erilaisia päänahan oireita, eikä myöskään parane itsehoidolla.
Tinea capitista voidaan hoitaa eri tavoin, kuten sienilääkkeillä ja joskus myös antibiooteilla. Hoito kestää usein muutaman viikon ajan.
Erilaiset silsat ovat yleisiä, mutta juuri päänahassa olevaa silsaa esiintyy useimmiten vain lapsilla.
Tinea capitis voi aiheuttaa kaljun näköisiä kohtia päänahkaan. Hiukset eivät kuitenkaan irtoa juurineen ja ne kasvavatkin myöhemmin takaisin.
Saa meidän ilmainen e-kirjamme ja kuukausittainen uutiskirjeemme, josta löydät vinkkejä ja inspiroivia kokemuksia.