Alopecia areata, toiselta nimeltään pälvikalju, tarkoittaa hiusten irtoamista tarkkarajaiselta alueelta ilman hiustenlähtöön liittyvää näkyvää tulehdusta. Sen tunnistaa usein ilman varoituksia alkavasta yhdestä tai useammasta kaljusta läikästä hiuspohjassa. Lue lisää tästä sairaudesta, kuten siitä mikä sen aiheuttaa ja voivatko hiukset kasvaa takaisin.
Alopecia areata sairastaa noin vajaa 2 % väestöstä. Se on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tautiin kuuluu nopea läiskittäinen karvojen lähtö ja kaljuuntuminen. Tässä sairaudessa karvojen irtoaminen ei rajoitu välttämättä pelkkään päänahkaan, vaan karvoja voi lähteä paljon myös muualta kehosta. Ongelma huomataan yleensä pyöreistä hiuksettomista länteistä päänahassa. Miehillä ensimmäinen kalju pälvi syntyy useimmiten takaraivolle ja naisilla taas päänahan keskiosaan.
Alopecia areatan perussyy on vieläkin tuntematon, mutta se on luokiteltu tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi. Tällöin elimistö on erehtynyt luulemaan, että karvatupessa on torjuttava mikrobi. Tämän seurauksena hiusnystyn ympärille kerääntyy tulehdussoluja ja vasta-aineita alkaa muodostua hiusnystyä vastaan. Kun ihmisen elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan, on se eräänlainen allerginen reaktio. Hiusnystyt pienenevät pikkuhiljaa ja hiusnystyjen ympärillä olevat hiussuonet surkastuvat. Hiusnystyt kuitenkin säilyvät toimivina vielä pitkään, joten hiusten uudelleenkasvu on mahdollista, vaikka sairaus olisi kestänyt jo pitkään.
Pälvikaljun on myös todettu olevan yhteydessä muun muassa atooppiseen yliherkkyyteen sekä kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen ja valkopälveen. Osalla pälvikaljua sairastavista sairautta esiintyy suvussa, eli se voi myös periytyä useamman geenin kautta. Stressillä voi myös olla osuutta sen alkamisessa tai pahenemisessa.
Pälvikaljun diagnosointi on yleensä helppoa, mutta joskus se saatetaan sekoittaa esimerkiksi päänahan sienitulehdukseen. Tällöin voidaan ottaa sieniviljely, joka kertoo kummasta on kysymys.
Erona on kuitenkin se, että sienitulehduksessa kaljut läiskät hilseilevät ja ovat selvästi tulehtuneita. Sienitulehduksesta kuitenkin puuttuvat pälvikaljulle tyypilliset kynsimuutokset ja huutomerkkihiukset. Huutomerkkihiuksiksi sanotaan pälven reunoilla olevia 2−7 millin mittaisia katkenneita hiusten tynkiä. Ne ovat vaaleita ja tyvestään kapenevia. Pälvikaljuun voi liittyä myös kynsien kasvuhäiriöitä. Kynsilevyssä voi esimerkiksi olla pieniä kuoppia tai kynsissä voi olla harjamaisia muutoksia. Kynsien väri voi myös olla harmahtava.
Aikuisilla pälvikalju voidaan myös sekoittaa esimerkiksi miestyyppiseen hiustenlähtöön ja hormonitoiminnan häiriöihin liittyvään hiustenlähtöön. Oikeaa diagnoosia voi olla mahdotonta tehdä itse, joten lääkäriin tulee mennä aina kun hiuksia lähtee tavallista enemmän.
Alopecia areata voi olla ennen sen puhkeamista monelle melko tuntematon sairaus. Seuraavat yleiset faktat saattavat kiinnostaa taudista kiinnostuneita.
Alopecia areatan diagnosointi on yleensä helppoa, mutta joskus harvoin saatetaan joutua ottamaan diagnoosin varmentamiseksi ottamaan pälven reunalta ihosta koepala. Ihotauteihin erikoistunut patologi tai yleispatologi tutkivat sen mikroskooppisesti.
Alopecia areatan kulku on kullekin siitä kärsivälle potilaalle yksilöllistä ja taudin ennuste on arvaamaton. Hiustenlähtö loppuu useimmilta aivan yhtä yllättäen kuin se alkoikin. Pälvikalju voikin korjaantua itsestään muutamien kuukausien tai jopa vuosien kuluttua sen alkamisesta. Noin 30−50 prosentilla alopecia areata sairastavista ilmaantuu pälvialueita uudelleen.
Hiukset myös kasvavat 70 prosentille potilaista takaisin taudin vaikeusasteesta riippumatta. Noin joka kolmannella pälvikalju paranee kuudessa kuukaudessa ja joka toisellakin vuodessa. Uudelleen kasvavat hiukset voivat myös aluksi olla hentoja ja valkoisia. Vähitellen ne hiukset kuitenkin kasvaessaan muuttuvat normaaliksi.
Pälvikaljuun on useita hoitomuotoja, mutta ei varsinaista parannuskeinoa. Hoitokeinot voivat kuitenkin auttaa hiuksia kasvamaan nopeammin ja alopecia areatan aiheuttama hiustenlähtö ei ole yleensä pysyvää, sillä karvatupet eivät tuhoudu taudin vuoksi. Tämän vuoksi hiusten takaisin kasvu on mahdollista.
Yleinen hoitomuoto alkuvaiheessa on kaljulle alueelle levitettävä kortisoniliuos ja -voide. Kortisoni hillitsee tulehdusta ja kiihdyttää itsestään uudelleen alkanutta hiustenkasvua. Hoitoon on käytetty myös esimerkiksi minoksidiililiuosta, mutta tutkimustulokset hoidon tehokkuudesta ovat hyvin vaihtelevia.
Oikeantyyppinen ultraviolettivalo kiihdyttää myös karvatupen hiusaihetta. Sen vuoksi pienet pälvialueet voivat parantua jopa itsestään kesäauringossa, mutta toisaalta ne palaavat usein syksyllä takaisin. Vaikeassa taudin hoidossa käytetään myös herkistyshoitojae, eli immunoterapiaa, joka tehoaa noin joka toisella potilaalla. Hoito on kuitenkin pitkä, sillä se vaihtelee kuukausista vuosiin.
Alopecia areataan on tarjolla vielä muitakin hoitokeinoja, kuten shampoo hiustenlähtöön ja hiusvitamiinit, joista lääkäri auttaa sinua valitsemaan sopivimman. Hoidot eivät kuitenkaan aina anna toivottua tulosta ja mikään hoidoista ei auta pälvikaljuun edes muutamassa viikossa. Hoidon tehon näkee nimittäin vasta 2−4 kuukauden päästä. Kaljuja alueita voidaan myös peittää erilaisilla kosmeettisilla valmisteilla. Ne eivät kuitenkaan vaikuta itse taudin kulkuun.
Alopecia areata on lääketieteellisesti vaaraton sairaus. Hiustenlähtö voi kuitenki heikentää elämänlaatua paljon. On kuitenkin hyvä tietää, että hiustenlähtö tupoittain ympäri päätä ei aina liity tähän sairauteen. Onkin tärkeää löytää hiustenlähdön syyt, sillä siellä voi olla myös terveydelle vaarallisempi sairaus.
Pälvikalju alkaa usein yllättäen, joten se voi säikäyttää potilaan. Sitä voi esiintyä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Se voikin puhjeta kenelle tahansa ja missä iässä tahansa. Taudilla on myös lähes mahdoton antaa ennustetta yksilötasolla, joka aiheuttaa usein sairastuneille ahdistusta ja epävarmuutta.
Ulkoisten asioiden lisäksi pälvikalju voi aiheuttaa psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Hiustenlähtö voi olla monelle henkisesti kuormittavaa ja aiheuttaa ylimääräisiä haasteita. Monella sairastuneella voi eteen tulla vaikkapa peruukin hankintaan liittyvät kysymykset. Taudin epävarma ennuste voi myös aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Tällöin vertaistuki voi olla hyvä idea. Se antaa potilaalle tukea, apua ja käytännön vinkkejä.
Alopecia areata -muodon lisäksi sairauteen liittyy muitakin muotoja. Alopecia totaliksessa kaikki hiukset irtoavat ja alopecia universaliksessa irtoavat hiusten lisäksi myös muut karvat. Nämä taudin muodot ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, mutta niistä toipuminen on myös harvinaisempaa kuin alopecia areatasta. Alopecia ofiasis taas on taudin muoto, jossa päänahka kaljuuntuu muutaman sentin leveydeltä sen reunoilta.
Seuraavista vinkeistä ei ole välttämättä apua niinkään sairauden itsensä kannalta, mutta ne voivat auttaa hiusten uudelleenkasvuun. Näiden vinkkien lisäksi on tärkeää, että olet käynyt lääkärissä tutkituttamassa syyn hiustenlähdön takana sekä toimit lääkärin ohjeiden mukaan.
Vitamiinipuutosten ja alopecia areatan välillä ei ole todettu yhteyttä. Varmistamalla, että hiukset saavat tarvitsemansa ravintoaineet, varmistat kuitenkin, että hiukset kasvavat tehokkaasti. Hiusten tarvitsemia ravintoaineita ovat etenkin proteiini, biotiini, C-vitamiini, E-vitamiini, sinkki ja foolihappo.
Hiustenhoitotuotteet voivat vaikuttaa alopecia areataan. Kehon tulehduksellisen vasteen rajoittaminen onkin järkevää vähentämällä altistumista voimakkaille kemikaaleille. Monet shampoiden ja hoitoaineiden ainesosat ärsyttävät herkkää ihoa, joten valitse mahdollisimman hellävaraiset tuotteet.
Veri kuljettaa syömäsi kivennäisaineet ja vitamiinit hiustuppeihisi ja lisääntynyt verenkierto tarkoittaa, että ne saavat enemmän ravintoaineita. Hiukset tarvitsevat ravintoaineita kasvattaakseen uusia ja terveitä hiuksia. Päänahan verenkiertoa voi parantaa esimerkiksi hieroa päänahkaa sormilla säännöllisin väliajoin.
Ruokavaliolla on aina merkitystä hiusten hyvinvoinnin kannalta. Pälvikaljun hoidossa alkoholi, sokeriset ruuat ja jalostetut ruuat saattavat laukaista tulehduksellisen vasteen kehossa. Ruokavalioon kannattaa myös lisätä ruokia, joilla on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia. Niitä ovat muun muassa vihreät lehtivihannekset, parsakaali, inkivääri, marjat ja luonnonvaraisesti pyydystetty lohi. Ei ole kuitenkaan mitään takuita siitä, että tulehduksia ehkäisevän ruokavalion syöminen olisi tehokas hoito alopecia areataan. Terveellinen ruokavalio on silti aina hyväksi niin hiusten kuin koko kehon terveydelle.
Stressillä saattaa olla vaikutusta alopecia areatan ilmentymisessä, joten sitä kannattaa yrittää välttää. Riippuu kuitenkin paljon ihmisestä, mitkä tavat auttavat vähentämään stressiä juuri itselle. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi päiväkirjan kirjoittaminen, jooga ja muu liikunta, taiteet ja käsityöt, musiikin kuuntelu, ulkoilu, akupunktio sekä lemmikkien kanssa touhuaminen.
Alopecia areatan aiheuttaman hiustenlähdön yhteydessä kalju päänahka voi altistua UV-säteilylle, joka voi vaikeuttaa hiusten uudelleenkasvua. Lisäksi se lisää ihosyöpäriskiä. Aurinkovoiteen tai hatun käyttäminen kannattaa kun ulkona, auringossa oleskellaan pitkiä aikoja.
Hoitoja pälvikaljuun kehitellään koko ajan, mutta parantavaa hoitoa ei vielä ole. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin hiljattain hyväksytyllä barisitinibi-lääkeaineella on kuitenkin saatu lupaavia tuloksia. Sen tutkimuksissa säännöllisesti lääkeainetta saaneista ihmisistä yli 30 prosentilla hiukset palautuivat seurantajaksolla vähintään 80 prosenttisesti. Lääke on kuitenkin erittäin kallis ja se ei kuulu Suomessa vielä Kela-korvauksen piiriin alopecian hoidossa. Lääkkeen hinnaksi tuleekin noin 900 euroa kuukaudessa.
Voi kuitenkin olla, että pälvikaljuhoitojen jatkuvasti kehittyessä saadaan tulevaisuudessa myös uusia, tehokkaampia ja monien kukkaroille sopivia hoitokeinoja tai ehkäpä tämäkin lääkehoito saadaan tulevaisuudessa Kela-korvauksen piiriin.
Mikäli sinulta lähtee normaalia enemmän hiuksia tai sinulle on muita outoja oireita, on aina tärkeää selvittää syy niiden takana, olipa kyseessä pälvikalju tai jokin muun ongelma. Etenkin pälvikalju voi ilmestyessään aiheuttaa shokin, sillä moni ei ole tietoinen koko sairaudesta ja runsas hiusten irtoilu voi saada epäilemään vakavaa sairautta. Kannattaa myös muistaa, että alopecia areata on terveydellisesti vaaraton ja hiukset kasvavat usein takaisin, vaikka alttius uusiutumiselle säilyykin.
Lue myös seuraavat sivut:
Alopecia on tulehduksellinen autoimmuunisairaus. Sen oireita ovat hius- ja ihokarvojen irtoaminen. Alopecia areata on Alopecian muoto, jossa hiuksia lähtee tarkkarajaiselta alueelta, mutta ne kasvavat yleensä takaisin.
Hiukset kasvavat 70 prosentille potilaista takaisin taudin vaikeusasteesta riippumatta. Pävikaljulla on kuitenkin uusiutumistaipumus.
Pälvikalju on lääketieteellisesti vaaraton sairaus, jonka perussyy on kuitenkin vielä tuntematon. Se siis aiheuttaa yleensä lähinnä esteettisiä ja sitä kautta psyykkisiä sekä sosiaalisiakin haasteita.
Pälvikaljuun on monia hoitomuotoja, mutta niillä ei saada aina toivottuja tuloksia. Hiukset kasvavat takaisin usein itsestään, vaikka sairauteen itseensä ei ole parannuskeinoa. Hoitokeinot voivat kuitenkin auttaa hiuksia kasvamaan nopeammin.
Saa meidän ilmainen e-kirjamme ja kuukausittainen uutiskirjeemme, josta löydät vinkkejä ja inspiroivia kokemuksia.